Sunday, 25 July 2010

how wonderful life is now you're in the world.

DSC03597 copy

perjantaina joku itki ensimmäistä kertaa. 'mikä sillä on?', kysyi kolmevuotias, silitti hellästi pientä päätä ja peitteli lämpimästi kippuraiset jalat. minä näin lauantaina vilahduksen vielä sinisistä silmistä ja tunsin pienten sormien tarttuvan omaani. tänään nyytti ja äiti ovat kotiutuneet ja totuttelevat rakkauden täyttämään yhteiseen arkeen. kun minä olin pieni ja nukahtelin sinne tänne, äitini varmisti aina ensimmäiseksi että minulla oli peitto päälläni, itse ajattelin tehdä ystävän pienokaisen kanssa samoin. tervetuloa seikkailuun lapsonen, maailma on huikaiseva paikka, eikä vähiten siksi että sinä liityit seuraamme.

10 comments:

Anonymous said...

Kuinka sinä osaat sanuakin nuan hianosti sen lisäksi että otat hianoja kuvia?

Tubbs

helena said...

tästä tuli hyvälle mielelle :)

Stella said...

Onnea ja iloa koko perheelle + lähipiirille!

Jonna said...

Hienoja tunteita. Pienet vauvat on ihmeellisiä. Kun katsoo vauvaa silmiin voi niistä nähdä käsittämättömän viisauden.

Rakkautta, iloa ja onnea teille kaikille!

Leena said...

Mööki ilostui varmasti tästä(kin) kirjoituksesta.

mikko said...

voi Leena. ♥

jereoliver said...

okei tiesin että valokuvaat aika pirun nätisti mutta että kirjotatkin pysähdyttävällä tavalla.....

niiiiice.

mikko said...

monta kiitosta kaikille kommenteista.
suuria tunteita, pieniä arkipäivän tarinoita, näin on hyvä.

Tiina said...

Sinä ja sinun peittosi, täkkisi, vällysi ja kaikki muutkin! <3

Kallion Blavatsky said...

Tervetuloa seikkailuun, nimenomaan. Eikä todella vähiten siksi että sinäkin liityit seuraamme pikku koltiainen. Huihai. Tapaisimmepa pian! kiitos tästä.